Stressin ja ahdistuksen pitkäaikainen kantaminen voi olla erittäin raskasta mielenterveydelle (Gråberg, 2009). On monia syitä, miksi ihmiset voivat kokea stressiä. Nuorena omaisena saatat kokea, että ympäristösi asettaa sinulle liikaa vaatimuksia, tai sinulla voi olla suuria vaatimuksia itseäsi kohtaan. Saatat tuntea paineita siitä, että sinun on pärjättävä hyvin koulussa ja oltava aina toistenne tukena. Sinusta saatat tuntua, että aika ei riitä kaikkeen siihen, mitä sinun mielestäsi pitäisi tai haluaisit tehdä. Saatat olla huolissasi jostakusta tai jostakin ja tunnet, ettet voi hallita mitään elämässäsi tapahtuvaa. Sinulla voi olla vaikeuksia kotona, koulussa tai molemmissa (1177.se, 2023).
Lyhyesti sanottuna kehossasi tapahtuu, kun koet stressiä, että siirryt ”valmiustilaan”, jossa kehosi valmistautuu joko taistelemaan tai pakenemaan koettua uhkaa. Tätä kutsutaan taistele tai pakene-reaktioksi (Blanchfield, 2023; 1177.se, 2023). Tähän liittyen saatat kokea ruumiillisia oireita, kuten korkeaa sykettä, korkeaa verenpainetta, lisääntynyttä hengitystaajuutta ja tärinää tai vapinaa (Cherry, 2022). Sama tapahtuu, kun jokin asia laukaisee aivossa, eli ne vetävät rinnastuksia aiempiin traumaattisiin kokemuksiin. Keho voi tällöin reagoida ihan kuin tapahtuma tapahtuisi juuri nyt. Omat muistosi niin sanotusti jahtaavat sinua (Blanchfield, 2023).
Termi laukaisija on nimitys erityyppisille ärsykkeille, jotka laukaisevat yksilössä tietyn reaktion tai reaktiomallin. Esimerkki reaktiomallista on TRAP (trigger – response – avoidance pattern), joka tarkoittaa, että tietyssä tilanteessa laukeava tunne, joka koetaan pelottavaksi tai muuten ahdistavaksi, voi johtaa siihen, että yritetään välttää kyseistä tilannetta tai laukaisevaa tekijää tulevaisuudessa välttääkseen kyseisen tunteen kokemiseen uudelleen (Eigidus, u.å.a; u.åb; Gråberg, 2009).
Aivot ja keho reagoivat samalla tavalla riippumatta koetun uhan tyypistä (Brammell, 2020; 1177.se). Olennaista on se, miten yksilö kokee kyseisen tilanteen, mikä riippuu muun muassa biologisista olosuhteistamme ja aiemmasta kokemuksistamme (Gråberg, 2009). Esimerkkejä laukaisevista tekijöistä ovat kovat äänet, riidat perheenjäsenten kanssa, tunne, ettei sinua kuule, voimattomuuden tunne, taloudellinen stressi ja yksinäisyys (Brammel, 2020, s. 23). Danan (2018b, s. 67, Brammelillä, 2020, s. 23) mukaan voit auttaa itseäsi muuttumaan vähemmän itsekriittiseksi ja ymmärtäväisemmäksi itseäsi kohtaan oppimalla tunnistamaan omat laukaisijasi. Se voi helpottaa keskittymistä siitä, miten näet itsesi (minäkuva), itse reaktioon ja sen taustalla olevaan syyhyn. Tätä havainnollistaa Cooperin (1995, s. 277–278) kuvaus lähiriippuvuudesta luonnollisena reaktiona luonnottoman korkeisiin vaatimuksiin; toisin sanoen kyse on luonnollisesta reaktiosta vaikeaan tilanteeseen eikä sinusta itsestäsi ihmisenä. Tunteesi ovat luonnollisia ja sinulla on oikeus tuntea niitä. Et ole yksin.
Laukaisujen vastakohtaa kutsutaan joskus Glimmeriksi. Glimmers voidaan kuvata erilaisiksi ärsykkeiksi, jotka aiheuttavat ilon, rauhallisuuden tai turvallisuuden tunteita. Ne voivat toimia välineenä, joka rauhoittaa kehoa ja mieliä. Ideana Glimmers ovat osa Stephen Porges polyvagaalinen teoriaa vuodelta 1995, mutta käsitteen on sanottu oleva Deb Danan esittämä vuonna 2018 (Blanchfield, 2023). Dana (2018, s. 66–71, Waagelillä, 2022, s. 341) korostaa, että glimmers voivat edistää positiivista ajattelua ja muistia sekä aiheuttaa muun muassa turvallisuuden ja onnellisuuden tunnetta. Esimerkkeinä hän mainitsee kahvin tai teen juomisen ystävän kanssa, kävelyn luonnossa, lämmittäviä hymyjä, lemmikkielimiä, rauhalliset värit, lempikappaleen kuuntelemisen tai suosikkisarjan jakson katsomisen.
Yksi glimmersin tarkoitus on, että ne voivat toimia välineinä, joiden avulla voit palauttaa turvallisuuden ja rauhallisuuden tunteen vaikeissa tilanteissa. Toinen vaihtoehto on kiinnittää enemmän huomiota asioihin, jotka tuovat iloa arkipäivässä elämässäsi, ja yrittää luoda enemmän tilaa asioille, jotka saavat sinut voimaan hyvin. Pointtina on se, että ei tarvitse olla kyse suurista asioista, vaan pikemminkin siitä, että näkee kauneuden pienissä asioissa.
Olen saanut neuvoja psykoterapeutilta, jonka kanssa puhuin, että on hyvä keksiä muutamia erilaisia glimmersiä, jotta voit tuntea olosi turvalliseksi, että sinulla on aina yksi niitä saatavilla. Sinulla ei ehkä aina ole mahdollisuutta esimerkiksi käynnistää suosikki TV-sarjasi jaksoa, kun tunnet olosi stressaantuneeksi tai tunnet laukaisija, mutta sen sijaan saatat pystyä esimerkiksi tekemään hengitysharjoituksia autuaaksesi itseäsi hieman paremmin juuri sillä hetkellä.
Jotkut minun glimmerit ovat kuuman kahvin juominen, perheen kissojen halaaminen, suosikkihengitysharjoitukseni, ”rullakävely” pyörätuolissani ja lintujen sirkutuksen kuunteleminen. Mitkä ovat sinut?
/ Julia Back
Viitteet:
Blanchfield, T. (8.5.2023). Glimmer: How to Trigger Feelings of Joy and Safety. Verywell Mind. Haettu osoitteesta How a Glimmer Triggers Feelings of Joy and Safety (verywellmind.com)
Brammell, A.L. (2020). Imagining a Polyvagal and Trauma-Informed Elementary School Classroom: A Depth Psychological Approach. [Masteruppsats, Pacifica Graduate Institute]. ProQuest. Imagining a Polyvagal and Trauma-Informed – ProQuest
Cherry, K. (7.11.2022). What Is the Fight-or-Flight Response? Verywell Mind. Haettu osoitteesta What Is the Fight-or-Flight Response? (verywellmind.com)
Cooper, M. (1995). A codependency model for families of obsessive-compulsive people. Health & Social Work, 20(4), s. 272-278. https://www.proquest.com/scholarly-journals/applying-codependency-model-group-families/docview/210562082/se-2
Eigidus, H. (u.å.a). Trigger. I Psykologilexikon. Haettu osoitteesta https://www.psykologiguiden.se/psykologilexikon/?Lookup=trigger
Eigidus, H. (u.å.b). Stimulus- responsteori. I Psykologilexikon. Haettu osoitteesta https://www.psykologiguiden.se/psykologilexikon/?Lookup=stimulus-respons-teori
Gråberg, I. (29.4.2009). Stress. Psykologiguiden. Haettu osoitteesta https://www.psykologiguiden.se/rad-och-fakta/symtom-och-besvar/psykisk-ohalsa/stress#Symtom
Waage, H. (2022). Co-singing in Families Living with Dementia. I R. V. Strøm, Ø. J. Eiksund & A. H. Balsnes (Red.), Samsang gjennom livsløpet (MusPed:Research No. 5, Chap. 12, pp. 327–353). Cappelen Damm Akademisk. https://doi.org/10.23865/noasp.162.ch12
1177.se (28.2.2023). Stress. Haettu osoitteesta https://www.1177.se/liv–halsa/stresshantering-och-somn/stress/