Jokaisen perheen elämässä on vaikeita hetkiä, ja ne kuuluvat elämään. Haasteiden ilmetessä tärkeintä on, miten niiden kanssa toimitaan ja miten niitä käsitellään yhdessä. Miten vanhemman mielenterveysongelmat ja niistä avoimesti keskusteleminen voivat vaikuttaa lapsen hyvinvointiin?
Mielenterveysongelmat eivät ole yksiselitteisiä. Ne voivat ilmetä sairauksina, häiriöinä tai tilapäisenä henkisenä pahoinvointina. Niiden taustalla voi olla monia eri syitä, kuten stressi, elämänmuutokset, pettymykset tai menetykset. Mielenterveysongelmat ovat niin yleisiä, että ne koskettavat jollakin tavalla meistä jokaista. Silti niihin liittyy edelleen vahvaa häpeää ja stigmaa. Monet vanhemmat kamppailevat työelämän paineiden, uupumuksen, yhteisöllisyyden puutteen tai yksinäisyyden kanssa. Häpeä, stigma ja pelko voivat estää avoimen keskustelun ja joskus myös avun hakemisen, jolloin lapsi saattaa jäädä yksin vanhemman mielenterveysongelmien keskelle. Lapsen ei tulisi kantaa aikuisten murheita tai vastuita – jokaisella lapsella on oikeus vapaa-aikaan, lepoon ja leikkiin. (Hänninen 2019.)
Mielenterveysongelmien myötä vanhemman tunteet, ajattelutavat ja käyttäytyminen saattavat poiketa totutusta. Haasteet voivat ilmetä kasvojen ilmeissä, eleissä, puheessa sekä toimeliaisuudessa ja sen määrässä. Kotona saattaa tapahtua asioita, jotka voivat tuntua lapsesta hämmentäviltä tai jopa pelottavilta. Vanhemman vaikeuksista ei usein puhuta lapselle, koska ajatellaan sen lisäävän lapsen taakkaa. (Solantaus 2013, 4.)
Puhuminen tukee lapsen hyvinvointia
Vaikka asioista ei puhuttaisi suoraan, aistii lapsi herkästi perheessä tapahtuvat muutokset. Jos keskustelua vanhemman mielenterveysongelmista ei käydä lapsen kanssa, lapsi saattaa alkaa syyttämään itseään tilanteesta ja kantamaan vastuuta, joka ei ole hänen. (Omaperhe 2024.) Lapsen kanssa puhumisen tarkoituksena on tukea hänen ymmärrystään omista kokemuksistaan, kodin tapahtumista ja vanhemmastaan. Avoin keskustelu auttaa luomaan yhteyden ja läheisyyden vanhemman ja lapsen välille, samalla vähentäen epävarmuutta ja väärinkäsityksiä. (Solantaus 2013, 16.)
Mielenterveysongelmista lapselle puhuessa tärkeintä on olla rehellinen ja selkeä, mutta välttää liiallista yksityiskohtaisuutta. Tavoitteena on auttaa lasta ymmärtämään, mitä on meneillään, mutta ei kuormittaa häntä liikaa. (Riihonen 2019.)
Lapsen kanssa voi käydä luontevia keskusteluja arjen askareiden lomassa, esimerkiksi piirtäessä tai leikkiessä. Keskustelun voi aloittaa viittaamalla johonkin viimeaikaiseen tapahtumaan, joka liittyy vanhemman omiin haasteisiin. Tärkeää on kysyä lapsen ajatuksista ja tunteista, sekä antaa hänelle tilaa puhua keskeyttämättä. Joskus lapsi haluaa vain kuunnella. Lapsi muodostaa omia käsityksiä asioista ja vanhempana on hyvä tietää niistä, jotta hän osaa vastata lapsen tarpeisiin paremmin. (Solantaus 2013, 15.)
Vertaukset auttavat lasta ymmärtämään paremmin. Esimerkiksi masennusta voi verrata kasvin nuupahtamiseen, joka tapahtuu, jos kasvi ei saa riittävästi huolenpitoa. Ahdistusta voi verrata herkästi soivaan palohälyttimeen, joka reagoi herkästi asioihin, jotka eivät ole oikeasti vaarallisia. (Riihonen 2019.)
Yksi keskustelu ei ratkaise kaikkea. Avoimuutta ja puhumisen tapoja opetellaan vähitellen. Usein lyhyet, arkiset jutustelut ovat merkityksellisiä ja auttavat lasta ymmärtämään tilannetta paremmin ajan myötä. Lapsen ikä vaikuttaa hänen kykyynsä käsitellä asioita, ja ymmärrys kasvaa vähitellen. (Solantaus 2013, 15.)
Vanhemman kannattaa kertoa lapselle saavansa hoitoa. Tämä lisää lapsen turvallisuudentunnetta ja vahvistaa luottamusta. Lapsen ei tarvitse silloin kantaa huolta siitä, että hänen tehtävänään olisi pitää huolta vanhemmastaan. Lisäksi on hyvä puhua myös mahdollisesta lääkityksestä, sillä lapsella voi olla siihen liittyviä pelkoja ja väärinkäsityksiä. (Solantaus 2013, 14.) Rutiineista on hyvä pitää kiinni ja kertoa lapselle, että asiat voivat pysyä monilta osin ennallaan, vaikka tilanne on muuttunut (Riihonen 2019).
Lapsen on tärkeää ymmärtää, että hänellä on oikeus iloita, harrastaa ja voida hyvin, vaikka perheessä olisi vaikeaa (Omaperhe 2024). Lapsen kaverit ja harrastukset eivät saisi jäädä kokonaan taka-alalle. Vanhempi voi kannustaa lasta osallistumaan kodin ulkopuoliseen elämään, ja myös koulu tai varhaiskasvatus voivat tukea lasta vaikeina aikoina. (Mielenterveystalo 2024.)
Vanhemman mielenterveysongelmat eivät vahingoita lapsen kehitystä, kun hän saa tarvittavaa tukea (Omaperhe 2024). Lapsi kokee myötätuntoa ja huolta vanhempaa kohtaan. Lapselle vanhempi on tärkeä ja hän rakastaa tätä syvästi, vanhemman mielenterveysongelmista huolimatta. (Mielenterveystalo 2024.)
Vanhemman on hyvä muistaa nämä asiat, ottaessaan mielenterveysongelmat puheeksi lapsen kanssa:
- Avoimuus ja rehellisyys: Kerro tilanteesta selkeästi ja ikätasoisesti. Älä kuormita lasta liiallisilla yksityiskohdilla.
- Lapsen tunteiden huomioiminen: Anna lapselle tilaa puhua ja ilmaista tunteitaan.
- Turvallisuuden tunne: Kerro lapselle, että saat hoitoa ja apua. Pyri ylläpitämään rutiineja.
- Keskustelun luontevuus: Asian voit ottaa puheeksi arjen tilanteissa, kuten leikkiessä. Yhden keskustelun ei tarvitse ratkaista kaikkea.
- Toivon ja ymmärryksen ylläpitäminen: Korosta, että haasteista voi selvitä ja ne kuuluvat elämään.
Vanhemman mielenterveysongelmat voivat herättää lapsessa monenlaisia tunteita, mutta avoin keskustelu auttaa lasta ymmärtämään tilannetta ja selkeät rutiinit tuovat turvaa. On tärkeää, ettei lapsi jää yksin huoliensa kanssa, vaan saa tarvitsemaansa tukea niin perheeltään kuin muilta luotettavilta aikuisilta. Vaikeatkaan perhetilanteet eivät itsessään vahingoita lapsen kehitystä, kun hänellä on mahdollisuus ilmaista ajatuksiaan ja kokea olevansa turvassa. Toivon ylläpitäminen ja arjen jatkuvuus auttavat lasta näkemään, että haasteista voi selvitä. Kun perheessä vallitsee avoimuus ja ymmärrys, vaikeudet voivat vahvistaa perhesiteitä ja lisätä yhteisöllisyyttä, luoden pohjaa turvalliselle kasvulle ja hyvinvoinnille.
Veera Talvio, opiskelija
Kommentti nuorisokoordinaattorilta:
On ymmärrettävää, että vanhempana voi olla raskasta puhua lapsen kanssa omasta tai toisen vanhemman sairaudesta. Muista, että tukea on saatavilla, ja että omaisena voit saada tukea meiltä FinFamissa! Et ole yksin.
Lovisa Till
Lähteet:
Hänninen, M. 2019. Vanhempien mielenterveysongelmat koskettavat myös lapsia. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry. Viitattu 18.3.2025. https://vslj.fi/mielenterveysongelmat/
Mielenterveystalo. 2024. Tietoa vanhemmalle, jolla on mielenterveysongelmia. Viitattu 17.3.2025. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/mielenterveys-ja-toimintakyky/tietoa-vanhemmalle-jolla-mielenterveysongelma
MLL. 2023. Vanhemman psyykkinen tai fyysinen sairaus. Viitattu 17.3.2025. https://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/nuoren-mielenterveysongelmat/
Omaperhe. 2024. Mielenterveyden ongelmat. Viitattu 17.3.2025. https://omaperhe.fi/vanhemmuus-ja-parisuhde/kriisi-lapsiperheessa/mielenterveyden-ongelmat
Riihonen, R. 2019. Miten kertoa lapselle aikuisen mielenterveysongelmista? Viitattu 17.3.2025. https://riikkariihonen.com/2019/09/05/psykoedukaatio-ja-vanhemmuus/
Solantaus, T. 2013. Miten autan lastani? THL. Viitattu 17.3.2025. https://oppaat.finfami.fi/wp-content/uploads/sites/36/Miten_autan_lastani.pdf