Uupumusoireyhtymä on tällä hetkellä yleisin syy pitkään sairauslomaan aikuisilla, mikä herättää myös kysymyksen siitä, kuinka meidän nuoret voivat. Nykyajan yhteiskunta asettaa yhä suurempia vaatimuksia suorituksille, ulkonäölle ja elämäntavalle, mikä voi helposti aiheuttaa nuorille korkeaa stressiä. Mitä aikaisemmin ongelma tunnistetaan, sitä paremmat edellytykset on välttää uupumusta kokonaan.
Uupumusoireyhtymä tarkoittaa, että keho on altistunut korkealle stressille pitkän ajan, eikä palautumiseen ole ollut tarpeeksi aikaa. Uupumusta aiheuttava korkea stressi on kestänyt vähintään puoli vuotta ennen kuin täyden diagnoosi voidaan tehdä. Stressin aiheuttamien oireiden on myös jatkuttava vähintään kahden viikon ajan. Tämä oireyhtymä voi aiheuttaa fyysisiä ja psyykkisiä ongelmia, jotka voivat vaatia hoitoa, tukea ja kuntoutusta aloittaakseen toipumista. Yleensä sairaus kehittyy hitaasti, ja oireet pahenevat ajan kanssa, mutta joskus voi tulla myös äkillisiä sairastumisia, joita kuvaillaan sillä että ”seinä tuli vastaan”. (1177, 2023)
Uupumusoireyhtymää saatetaan sekoittaa laiskuuteen ja mielenkiinnon puutteeseen, erityisesti nuorilla. Tässä artikkelissa keskitytään erityisesti siihen, miten uupumus vaikuttaa nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Tämä ilmiö yleistyy yhä nuoremmissa ikäryhmissä, ja ennaltaehkäisevä työ on siksi tärkeää jo peruskoulussa. On olemassa tiettyjä oireita/käyttäytymisiä, joita koulussa kannattaa huomioida ja seurata oppilaan hyvinvoinnin tukemiseksi. Nämä voivat koulussa näkyä keskittymis-, kuuntelu- tai suorituskyvyttömyytenä, mutta myös raivonpurkauksina tai masennuksen merkkeinä. (AttentionPlay, 2023)
Nuorilla, ensimmäiset oireet ovat usein unen puute ja liikunnan vähäisyys tai liiallinen harrastustoiminta. Tavallisimmat oireet liittyvät siis väsymykseen, jota ei lepäämällä lähde. Energiaa ei riitä juuri mihinkään. Univaikeudet ovat myös yleisiä. Tämä voi johtaa ärtyneisyyteen, ahdistukseen, alakuloisuuteen ja ahdistuneisuuteen. Lisäksi voi olla vaikeuksia muistaa asioita, keskittyä, suunnitella ja suorittaa tavallisia tehtäviä. Uupumusoireyhtymässä voi myös olla fyysisiä oireita, kuten sydämentykytystä, vatsavaivoja, huimausta ja kipuja. Herkkyys äänille on myös tavallinen oire. Kaikki ponnistelu, sekä fyysinen että henkinen, on raskaampaa kuin aikaisemmin. (1177, 2023)
On olemassa monia syitä, jotka voivat johtaa vakavaan stressiin. Tämä voi johtua esimerkiksi liian korkeista vaatimuksista sekä koulussa että kotona, kiusaamisesta tai syrjinnästä, perheenjäsenen kuolemasta tai sairaudesta sekä liian suuresta vastuusta läheisistä (1177, 2023). Nuorten päivittäinen stressi lisääntyy jatkuvan digitaalisen yhteydenpidon ja sosiaalisen median takia. Lisäksi nuoret kokevat usein puutteellisia rutiineja ja liian vaativia koulutehtäviä, jotka suoritetaan liian nopeassa tahdissa. Tämä vaikeuttaa merkittävästi jokapäiväistä palautumista, jota kaikki tarvitsevat. (Folkhälsan)
On tärkeää hakea hoitoa ja apua heti, jos epäilee sairastuneensa tai olevansa sairastumassa. Ota silloin yhteyttä terveyskeskukseen, kouluterveydenhuoltoon tai neuvontapalveluun. Annettu hoito mukautetaan täysin yksilöllisesti olemassa olevien oireiden ja niiden kokemusten mukaan. Tarvittava tuki ja apu voivat vaihdella. Hoito voi sisältää koulutusta ja neuvontaa stressin vaikutuksista ja tietoa elämäntavoista, jotka voivat vähentää liiallista stressiä arjessa. Lisäksi on mahdollista keskustella kuraattorin tai psykologin kanssa, ja joissakin tapauksissa voidaan tarjota terapiaa. Jos tarvetta on, niin on myös mahdollista lievittää oireilua (univaikeuksia ja masennusta) lääkkeillä. (1177, 2023)
Toipuminen kestää kauan, ja voi olla kuukausia ennen kuin olo alkaa parantua. Toipuminen tulisi tehdä ihmisen tarpeiden mukaan, ilman liiallisia vaatimuksia. Toipuminen ei tarkoita vain lepoa, nukkumista ja rauhoittumista. Ihminen tarvitsee myös aktiviteetteja, jotka tuovat energiaa. Näitä voivat olla fyysiset aktiviteetit, harrastukset sekä sosiaalista elämää ja yhdessäolo läheisten kanssa. Kaikki aktiviteetit tulisi aloittaa varovasti, jotta rasitus ei kasva liian suureksi eikä liian nopeasti. Kun kyseessä ovat lapset tai nuoret, on tärkeätä muistaa, että he saattavat tehdä enemmän kuin mikä on sopivaa heidän tilanteessaan. Yhteisymmärrys ja kompromissi toipumisen aikana ovat tärkeitä. Tämän jälkeen tulisi löytää toimiva arki, jossa kaikki elämän osat ovat tasapainossa. Tämä tuo iloa, energiaa ja hyvinvointia arkeen. Uudelleen sairastuminen ei ole harvinaista, ja keho tulee olemaan herkempi stressille kuin mitä ennen on ollut. On tärkeää kuunnella kehon varoitusmerkkejä heti, jos ne alkavat uudelleen. Sillä tavalla voidaan vähentää stressiä ja lievittää pitkäaikaisia oireita, ennen kun sairastuminen alkaa taas. (1177, 2023)
Ennaltaehkäisevä työ tulisi ottaa esille aikaisin, koska suuri osa siitä liittyy asenteisiin, elämäntapoihin ja arkipäivän toiminnat. On tärkeää ymmärtää levon ja yöunen merkitys. Rutiinit ovat myös tärkeitä jatkuvan palautumisen kannalta. Fyysinen aktiivisuus on osoittautunut erittäin tehokkaaksi uupumuksen vähentämisessä. (Grankulla & Sandström, 2020, s.11). MIELI (2021) on myös antanut joitakin neuvoja stressin ehkäisemiseksi. Useimmat neuvot koskevat mieltä ja emotionaalista rasitusta, joka liittyy korkeaan stressitasoon. Neuvot käsittelevät oman kehon ja tunteiden kuuntelemista, liiallisen huolehtimisen lopettamisen ja itselleen ystävällisyyden osoittamista. Olisi myös tärkeätä välttää eristäytymisen, sillä sosiaalinen elämä ja yhteenkuuluvuuden tunne luovat onnea. Lisäksi on erittäin tärkeää laskea omia vaatimuksia ja luottaa itseensä enemmän omassa elämässään. (MIELI ry, 2021)
Erikoislääkäri Lars Westerström (AttentionPlay, 2023) puhuu siitä, kuinka meidän pitäisi kokonaan poistaa sanonta ”ryhdistäydy” sanavarastosta. Tämä johtuu siitä, että kyse voi olla terveydestä, joka vaatii huomiota eikä skeptisyyttä. On tärkeää ymmärtää, mistä huono olo johtuu ja onko sen käyttäytyminen seurausta jostakin taustalla olevasta syystä. On myös tärkeää tietää, että arjessa esiintyy myös positiivista stressiä, mutta liiallinen stressi voi olla yhtä lailla vakavaa terveydelle. Ihminen tarvitsee lepoa ja rauhoittumista, mikä toimii parhaiten juuri kyseiselle ihmiselle. (AttetionPlay, 2023)
Aikuiset voivat tukea nuoria stressin vähentämisessä eri tavoin. Koska nykypäivän nuoret ovat vapaampia ja itsenäisempiä, heillä on myös enemmän vastuuta ja kontrollia arjessa. Aikuiset voivat tukea nuoria ohjaamalla ja tukemalla sekä olemalla läsnä, kuuntelemalla ja vahvistamalla heidän tunteita. Aikuisena nuorten arjessa on tärkeää olla luotettava ja empaattinen persoona, johon he voivat tukeutua. Nuorten tulee uskaltaa pyytää apua tai puhua, kun asiat tuntuvat liian raskailta. Näin he voivat tuntea, että heidän stressinsä ja huolensa tunnistetaan, mikä edistää stressin vähentämistä.
Tärkeä kysymys pohdittavaksi: mitä teet itse palautuaksesi ja vähentääksesi arjen stressiä? Onko se sinulle prioriteetti? Koetko saavasi tarpeeksi tukea ympäristöltäsi palautumiseen ja lepoon?
Emilia Grundström, opiskelija
Lähteet
1177.se. (2023). Utmattningssyndrom. Hämtat från: https://www.1177.se/sjukdomar–besvar/hjarna-och-nerver/utmattningssyndrom/
AttentionPlay. (1 september 2023). Utmattning bland barn och unga – till skolpersonalen. [Videoklipp]. Hämtat från: https://www.youtube.com/watch?v=LL5UcmmlUvw
Folkhälsan. (u.å.). Hur kan vi stöda stressade unga? Hämtat från: https://www.folkhalsan.fi/tidningen-folkhalsan/artiklar/stress-bland-unga/
Grankulla, I. & Sandström, F. (2020). Utmattningssyndrom – bidragande och förebyggande faktorer. Examensarbete inom social- och hälsovård. Yrkeshögskolan Novia, Vasa. Hämtad från: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/337498/Utmattningssyndrom%20%284%29.pdf?sequence=2
MIELI ry. (2021). Förebygg stress och utbrändhet. https://mieli.fi/wp-content/uploads/2021/08/Forebygg-stress-och-utbrandhet_Guide.pdf