Masennus on salakavala sairaus joka tulee luoksesi niin hiljaa hiipien, ettei sitä ehkä edes huomaa. Se alkaa vaikuttaa asioihin hyvin kokonaisvaltaisesti. Se saattaa yhtäkkiä muuttaa jotkin asiat ihan päälaelleen.
Minä olin iloinen, sosiaalinen, hyvän tuulinen ja herkästi innostuva ihminen. Kunnes sairastuin masennukseen.
Pidin todella paljon eri juhlapyhistä. Joulu oli ehdottomasti suosikki juhlani, mutta sitten siitä tulikin yksi pahimmista möröistäni.
Yleensä kun ajatellaan erilaisia juhlia tai juhlapyhiä, niihin liitetään tietynlaisia ajatuksia ja odotuksia. Esimerkiksi joulusta tulee ensimmäisenä mieleen rauhallinen ja lämmin juhla, jota vietetään lähimmäisten kanssa. Kaikilla on hyvä mieli ja kaikki ovat iloisia.
Minä olin jouluihminen henkeen ja vereen. Jouluaatto vietetään lähimmäisten kanssa. Aamulla herätään ajoissa katsomaan Joulupukin kuumalinjaa, myös Lumiukko on pakko nähdä joka vuosi. Joulun toivotuksia lähetellään vielä sarjatulella kaikille läheisille. Jouluruokaa syödään ähkyyn asti niin, ettei pysty enää liikkumaan mihinkään päin. Illalla jaetaan lahjat ja jännityksellä avataan ne omat paketit, mutta vähintäänkin yhtä kovalla jännityksellä seurataan muiden reaktioita kun he avaavat heille hankittuja lahjoja. Samu Sirkan joulutervehdys kuuluu myös lähes pakollisena osana iltaan. Olo todellakin on rauhallinen, lämmin ja iloinen.
Sitten kuvioihin tuli masennus ja ahdistua ja yhtäkkiä kaikki muuttui. Pelkkä ajatuskin iloisesta, lämpimästä joulusta alkoi ahdistaa. Ahdistuin niin pahasti, että paha olo purkaantui vihaisuutena ja olin ärtynyt koko ajan. Joulu tuntui vain pakolliselta suorittamiselta. En varmasti nouse sängystä katsomaan mitään Joulupukin kuumalinjaa saatikka mitään Lumiukkoa! Iloisuudesta ei ole tietoakaan. Tilalla on vain pahaa oloa. Ahdistun ja menen paniikkiin kun minulle annetaan ensimmäinen lahjapaketti käteen ja huomaan kuinka antaja jää odottamaan, että avaisin paketin. Hän olisi halunnut nähdä reaktioni. Tuli jotenkin suorituspaineita ja reaktioni oli vihaista huutoa. Sydän hakkaa, ahdistun ja huudan. En varmasti avaisi ensimmäistäkään pakettia jos joku on näkemässä. Enkä avannutkaan. Avasin lahjani vasta kun olin yksin kotona. Voin niin huonosti, että aloin vihata joulua. Joulu oli pilalla ja siitä tuli ahdistava mörkö.
Kaikista juhlapyhistä ja iloisista tapahtumista tuli minulle ahdistavia mörköjä. Niihin oli ladattu niin paljon odotuksia, että niistä tuli väkisin suorittamista. Kun lopulta sain kerrottua kaikkein lähimmille ihmisille, että minua ahdistaa he ymmärsivät asian eivätkä enää ladanneet minulle niin paljon odotuksia. Minun ei tarvinnut suorittaa enää. Vuosien aikana masennus alkoi helpottaa ja lopulta myös se juhlapyhämörkö katosi. Aloin jälleen nauttia juhlapyhistä.
Joulu voi olla raskasta aikaa sekä sairastuneelle kuin myös hänen omaisilleen. Masennus vaikuttaa lähestulkoon kaikkeen. Myös niihin asioihin, joista on nauttinut. Se vie ihmiseltä voimat. Pelkkä ajatus siitä, että nyt pitäisi olla iloinen ja juhlia vie voimat. Jos läheisesi voi huonosti älä lataa hänelle liikaa odotuksia. Anna hänen osallistua niillä voimilla ja sillä panoksella mikä hänellä on. Ja jos läheiselläsi ei ole joulufiilistä, se ei tarkoita, ettei sinullakaan saisi olla.
Hyvää ja rauhallista joulua kaikille!