Hyvinvointipalveluita eivät ole ainoastaan sosiaali- ja terveyspalvelut. Hyvinvointia pystytään edistämään monien eri tahojen toimesta esimerkiksi järjestötyön kautta. Ihmisten tarpeissa ja kiinnostuksen kohteissa on paljon eroavaisuuksia, joten erilaisia järjestöjä ja palveluita tarvitaan. Tämä korostaa myös moniammatillisen yhteistyön tärkeyttä. Monilla eri toimijoilla on tärkeä rooli hyvinvoinnin edistämisessä. Esimerkiksi kokemusasiantuntijat ja asiakkaat itse olisi mielestäni hyvä ottaa entistä enemmän mukaan palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Lisäksi järjestötyö antaa muun muassa mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin, jolloin heikoimmassakin asemassa oleva saa äänensä kuuluviin.
Järjestöistä löytyy myös monenlaista tukitoimintaa kriisitilanteisiin. Esimerkiksi fyysistä terveyttä ja toimintakykyä pystytään tukemaan toiminnallisuudella ja henkistä hyvinvointia vaikkapa kulttuurillisella toiminnalla. Mielestäni voisikin sanoa, että kaikki järjestötyö tukee jollain tavalla ihmisen toimijuutta ja sitä kautta yleistä hyvinvointia. Myös nuorisotyöllä on tärkeä rooli edellä mainittujen asioiden tukemisessa. Yhteiskunnan tulisi mahdollistaa parhaansa mukaan se, että nuoret löytäisivät oman paikkansa ja omat vahvuutensa sekä oppisivat hyödyntämään niitä. Valitettavan moni nuori ei koe sopeutuvansa yhteiskuntaa, josta voi seurata muun muassa syrjäytymistä. Toivottavaa olisi, että nuoret kokisivat yhteiskunnan jäsenenä toimimisen mieluisana ja tärkeänä.
Järjestötyöllä pystytään ajamaan omia sekä muiden oikeuksia, jolloin syntyy kokemus siitä, että pystyy itse vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa. Aktiivisuus ja toiminnallisuus saavat aikaan ihmisessä merkityksellisyyden tunnetta, sekä myös tunteen omasta tarpeellisuudesta yhteiskunnan jäsenenä. Ryhmässä toimiminen myös lisää yhteisöllisyyden kokemusta ja vaikuttaa sitä kautta positiivisesti kaikenlaiseen hyvinvointiin. Uskon, että nuorten syrjäytymisen syitä ovat ainakin kovat odotukset ja paineet. Nuoria monesti pidetään passiivisina, tietämättöminä ja välinpitämättöminä, mikä ei varmasti ainakaan lisää nuorten kiinnostusta vaikuttamistoimintaan, vaan päinvastoin vähentää sitä. Nuoret pitäisi nähdä enemmän tulevaisuuden luojina ja kannustaa heitä avoimuuteen sekä uuden luomiseen. Mielestäni maailma on täynnä aktiivisia nuoria, jotka ovat valmiita taistelemaan olemassa olevia epäkohtia vastaan, mikä on todella hienoa.
Järjestöt kehittävät monipuolisia toimintatapoja sekä tarjoavat ihmisille apua erilaisissa haastavissa elämäntilanteissa, sillä järjestöissä ihminen kohdataan kokonaisena yksilönä. Järjestöt tarjoavat matalan kynnyksen neuvontaa ja apua. Vertaistuki tuo vaikeisiin elämäntilanteisiin erityistä apua. Vaikka järjestöt ovat kehittäneet monenlaisia sähköisiä palveluita muun muassa vertaistukeen, silti henkilökohtaista kohtaamista pidetään edelleen tärkeänä. Järjestöjen pitkäaikaisella kokemuksella eri väestöryhmistä pystytään hyödyntämään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista, kun järjestöt otetaan mukaan alueelliseen ja valtakunnalliseen uudistustyöhön ja rakenteisiin. Kuntien ja suunniteltujen maakuntien on pidettävä huolta, että järjestöillä on resursseja tarjota ihmisille monimuotoista apua ja toimintaa jatkossakin. Moni järjestö myös edustaa heikommassa asemassa olevia väestöryhmiä, jotka muuten uhkaavat jäädä yhteiskunnassa taka-alalle. (SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry. Sosiaalibarometri 2019.) Tarkastelin SOSTE:n Sosiaalibarometriä viimeisen viiden vuoden ajalta ja vuosi toisensa jälkeen järjestötyön tärkeyttä on nostettu esiin. Vuoden 2023 Sosiaalibarometrissä nostettiin esiin muun muassa se, että järjestöissä olevaa potentiaalia ei tunnisteta eikä sitä osata siten myöskään hyödyntää riittävästi.
Järjestöillä on vahvaa erityisasiantuntemusta edustamistaan ihmisryhmistä sekä niiden usein haasteellisista elämäntilanteista, jotka voivat liittyä monenlaisiin ongelmiin. Haasteita voivat aiheuttaa esimerkiksi pitkäaikaissairaudet, vammaisuus sekä päihde- ja mielenterveysongelmat. Järjestöt ovat vuosien ajan tarjonneet työllistymisen mahdollisuuksia sekä myös ensimmäisiä askeleita kohti työelämää vaikeasti työllistyville ihmisille. Siitä huolimatta järjestöt ja niiden potentiaali olla mukana työllisyyden edistämisessä tunnistetaan edelleen vajavaisesti. (SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry. Sosiaalibarometri 2023.)
Neuvonnan pääroolissa tulisi olla ihmisen elämän kokonaisuus, jossa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut usein ovat vain pieni osa. Ohjausta ja neuvontaa antavien henkilöiden tulisi tuntea täydentäviä palveluita, kuten järjestöjen tarjoamia palveluita. Palveluohjauksessa on osattava neuvoa asiakkaille, mitä heidän tilanteeseensa soveltuvia hyvinvointia ja terveyttä edistäviä järjestöjä lähettyvillä on tarjolla. Neuvontaa ja ohjausta tulisi olla myös heille, joilla ei ole mahdollisuutta tai osaamista käyttää sähköisiä palveluita. Palveluita saadakseen ihmisen on tunnettava jonkin verran palvelujärjestelmää, ja hänellä on oltava tietoteknistä osaamista sekä laitteet ja verkkoyhteydet. Nykyään oletetaan, että kaikkien it-taidot riittävät sähköisiin palveluihin, mutta näin asia ei kuitenkaan ole. (SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry. Sosiaalibarometri 2019.) Sähköisten palvelujen käyttö on lisääntynyt vuosien varrella merkittävästi, joka näkyy myös vuoden 2023 SOSTE:n Sosiaalibarometrissä. Käy ilmi, että henkilökohtaista tukea tarvitsevat ohjataan omatoimisiin digitaalisiin palveluihin. Puutteelliset it-taidot voivat koitua ongelmaksi myös esimerkiksi sosiaalietuuksia haettaessa. Mielestäni tämä on todellinen ongelma, sillä esimerkiksi masentuneella henkilöllä ei välttämättä riitä voimavarat hankkia tietoa, kuinka esimerkiksi jokin etuuslomake täytetään verkossa, mikäli asia ei ole ennestään tuttu.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat moninainen kokonaisuus, johon kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja neuvonta, päihteettömyyttä tukevat tai ongelmakäytön haittoja vähentävät sosiaalipalvelut, päihteiden aiheuttamien sairauksien tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalvelut sekä päihdehuollon erityispalvelut. Sosiaalihuoltolaissa säädetään asioita, jotka koskevat palveluja ja mielenterveyskuntoutujien oikeuksia, kuten erilaiset tuet, koulutusta ja työelämää koskeva ohjaus ja sosiaalinen kuntoutus. (Hetemaa, Kestilä & Knape 2019, 194.) Mielestäni ehkäisevän työn sekä varhaisen tuen merkitystä ei voida painottaa liikaa, sillä se lisää niin yksilön kuin koko kansan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Jos tukea annetaan ajoissa, voidaan varmasti useissa tapauksissa estää tilanteen ajautuminen suuremmaksi kriisiksi. Vaikka tuntuukin väärältä verrata ihmisiä ja rahaa keskenään, valitettava fakta kuitenkin on, että esimerkiksi syrjäytynyt nuori tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi. Mielestäni matalan kynnyksen palveluita pitäisi nostaa enemmän esiin, ja näitä ovat muun muassa erilaiset järjestöt. Ei ole kenenkään etu, jos apua kaipaava ihminen ei uskalla hakea apua siksi, että pelkää ongelmansa olevan liian vähäpätöinen. On hyvä myös tiedostaa, että avun ei tarvitse olla mitään erityistä ollakseen silti arvokasta. Pienetkin eleet voivat helpottaa toisen ihmisen oloa huomattavasti. Ongelmia saattaa helpottaa jo paljon se, että ihminen tuntee olevansa tärkeä ja tiedostaa, ettei ole yksin. Tämä on viesti, jonka FinFami haluaa välittää: Älä jää yksin.
Essi Ritakorpi, projektityöntekijä
Lähteet:
Hetemaa, Tiina & Karvonen, Sakari (toim.) & Kestilä, Laura & Knape, Nina & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019. Suomalaisten hyvinvointi 2018. Helsinki: PunaMusta Oy. Viitattu 4.11.2024. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137498/THL_Suomalaisten%20hyvinvointi%202018.pdf?sequence=1&isAllowed=y
SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry, lokakuu 2019. Sosiaalibarometri 2019. Asiakaslähtöinen neuvonta ja palveluohjaus varmistettava kaikille. Viitattu 4.11.2024. https://www.soste.fi/ajankohtaista/tutkimus/sosiaalibarometri/sosiaalibarometri-2019/sosiaalibarometri-2019-suositus-asiakaslahtoinen-neuvonta-ja-palveluohjaus-varmistettava-kaikille/
SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry, huhtikuu 2024. Sosiaalibarometri 2023. Järjestöt ja niiden asiantuntemus vajaakäytössä työllisyyden hoidossa. Viitattu 4.11.2024. https://www.soste.fi/uutiset/sosiaalibarometri-2023-jarjestot-ja-niiden-asiantuntemus-vajaakaytossa-tyollisyyden-hoidossa/
SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry, lokakuu 2019. Sosiaalibarometri 2019. Ihmisten hyvinvointia ja työllisyyttä tuettava järjestöjen osaamisella ja toiminnalla. Viitattu 1.11. 2024. https://www.soste.fi/ajankohtaista/tutkimus/sosiaalibarometri/sosiaalibarometri-2019/sosiaalibarometri-2019-suositus-ihmisten-hyvinvointia-ja-tyollisyytta-tuettava-jarjestojen-osaamisella-ja-toiminnalla/