Yleistä sairaudesta
Kaksisuuntainen mielialahäiriö lasketaan kroonisiin ja toistuviin sairauksiin (Tarnanen, ym., 2021), johon noin 1% väestöstä sairastuu (Sadeniemi, ym., 2013). Sairauteen liittyy korkea periytyvyys, mutta kyseessä on myös heterogeeninen sairaus, eli se voi esiintyä hyvin eri tavoin eri ihmisillä (O’Connell & Coombes, 2021). Kaksisuuntainen mielialahäiriö jaetaan useimmiten kahteen eri tyyppiin: tyypin 1 kaksisuuntainen mielialahäiriö ja tyypin 2 kaksisuuntainen mielialahäiriö (Lundborg, 2020).
Ensimmäiseen tyyppiin kuuluvat maaniset jaksot ja masennusjaksot (Sadeniemi, ym., 2013) tai niin sanotut sekamuotoiset jaksot. Tyypin 1 kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä sairastunut voi myös saada psykoottisia oireita. (Tarnanen, ym., 2021). Tyypin 2 kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä esiintyy manian sijasta hypomaniaa ja masennusjaksot kestävät tavallisesti kauemmin kuin tyypin 1 kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä. Sekamuotoisia jaksoja voi myös esiintyä, mutta psykoosit ovat epätavallisia tyypin 2 kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä. (Tondo, ym., 2022.)
Sekamuotoisten jaksojen aikana mieliala voi vaihdella hyvinkin nopeasti yhdestä ääripäästä toiseen. Kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle on siis tyypillistä, että sairastuneen mieliala ja energiataso sairausjakson aikana poikkeaa voimakkaasti hänen tavallisesta mielialastansa. Kaikki ihmiset kokevat elämässänsä parempia ja huonompia päiviä ja jaksoja, mutta kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalla vaihtelu näiden välillä on huomattavasti voimakkaampaa. Sairausjaksojen välillä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalla on eri pituisia oireettomia jaksoja. (Sadeniemi, ym., 2013.) Tavallisesti oireettomat jaksot ovat sairausjaksoja pitempiä. Vaikka sairausjaksot joskus alkavatkin ilman selkeää syytä, on tavallista, että ulkoiset tekijät toimivat niiden laukaisevina tekijöinä. Tällaisia ovat usein tapahtumat, jotka aiheuttavat voimakkaita tunteita. Kova stressi, unenpuute, traumaattiset kokemukset tai huumeiden käyttö voivat olla tekijöitä, jotka laukaisevat sairausjakson. (Wahlström & Skogberg Wirén, 2023.)
Seuraavaksi selitetään, mitä manialla, hypomanialla, masennuksella ja psykoosilla tarkoitetaan.
Mania ja hypomania
Sairastunut on maanisessa tilassa hyvin toimelias, vauhdikas ja puhelias (Tarnanen, ym., 2021).
Maanisen jakson tyypillisiä piirteitä ovat lisäksi yliaktiivisuus, impulsiivisuus ja kohtuuton riemukkuus. Maanisessa tilassa oleva ihminen on hyvin energinen, vaikka hänen unentarpeensa samanaikaisesti vähenee. Itseluottamus on huipulla ja ihminen voi tuntea, että hän on hyvin luova ja täynnä ideoita. (Öster, 2024.) Maniassa ihminen voi myös tuntea itsensä suurenmoiseksi ja on siksi altis ottamaan riskejä (Abrams, 2022), mikä vuorostaan voi johtaa ongelmiin esimerkiksi ihmissuhteissa ja raha-asioissa (Tarnanen, ym., 2021). Aggressiivisuuttakin voi esiintyä. Sairausjakson aikana ihminen ei ole oma itsensä; hän voi esimerkiksi sanoa ja tehdä asioita, mitkä eivät ole hänelle tyypillisiä. (Sadeniemi, ym., 2013.) Maanisen jakson aikana sairastunut voi kokea, että hän voi erittäin hyvin, mutta hän voi olla myös hyvin levoton ja ärtynyt (Öster, 2024). Mania voi alkaa äkillisesti ja kestää parista viikosta useaan kuukauteen (Tarnanen, ym., 2021). Joskus oireet kehittyvät hitaammin (Sadeniemi, ym., 2013).
Hypomaniassa, joka on manian lievempi muoto (Öster, 2024) ja kestää vähintään muutaman päivän ajan, sairastuneen toimintakyky ei tavallisesti heikkene yhtä paljon kuin manian aikana (Abrams, 2022). Lisäksi hypomanian seuraukset ovat harvemmin yhtä vakavia kuin manian, mutta sairastuneen käyttäytyminen ja ajatusmaailma muuttuvat hypomaanisessakin vaiheessa selvästi, eikä ihminen silloinkaan ole oma itsensä. Hypomaaninen vaihe päättyy usein lopuksi masennukseen, mutta voi myös joskus muuttua maniaksi. (Sadeniemi, ym., 2013.)
Masennusjakso
Masennuksen tyypillisiä oireita ovat alakuloisuus, ruokahaluttomuus, aloitteellisuuden puute, unihäiriöt ja toivottomuuden tunteet (Lundborg, 2020). Voimakas väsymys on toinen tavallinen oire ja sairastuneelta katoaa ilo ja kiinnostus ympäristöänsä kohtaan (Tarnanen, ym., 2021). On tavallista, että asiat, joista ihminen ennen sai mielihyvää, eivät enää kiinnosta häntä. Kiukkuisuutta, ärtyneisyyttä ja keskittymisvaikeuksia esiintyy myös. Asioiden aikaan saaminen on vaikeaa ja kaikki tuntuu raskaalta. Huono itsetunto ja häpeän ja syyllisyyden tunteet ovat tavallisia. Ahdistuneisuus on toinen tavallinen oire. Masennus voi ilmetä myös fyysisinä oireina, kuten särkynä ja vatsavaivoina. (Öster, 2024.) Masennusjaksot ovat tavallisesti maanisia jaksoja pitempiä ja kestävät noin puolesta vuodesta joskus jopa vuoteen (Tarnanen, ym., 2021).
Psykoosi
Vaikean manian tai masennusjakson aikana kakisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivä voi sairastua psykoosiin. Hänellä voi silloin olla harhaluuloja, eli hänen todellisuudentajunsa muuttuu ja vääristyy. Maanisen vaiheen aikana sairastuneella on tyypillisesti kohtuuton usko itseensä ja omiin kykyihinsä. Sairastunut voi uskoa osaavansa ja tietävänsä kaiken, omaavansa erityisiä kykyjä tai kykenevänsä mihin tahansa. (Sadeniemi, ym., 2013.) Psykoosissa hän voi esimerkiksi kuvitella, että hän pystyy ratkaisemaan maailmanlaajuisia ongelmia (Öster, 2024).
Psykoottisessa masennuksessa sairastunut voi vuorostaan kokea kohtuuttoman voimakkaita syyllisyydentunteita (Sadeniemi, ym., 2013). Toinen tavallinen harhaluulo psykoosissa on, että sairastunut on vakuuttunut siitä, että häntä vainotaan (Lundborg, 2020). Erimuotoisia aistiharhojakin voi esiintyä (Öster, 2024), kuten kuulo-, näkö- och hajuharhoja (Sadeniemi, ym., 2013).
Hoitomuodot
Kaksisuuntaista mielialahäiriötä hoidetaan monin hoitomuotoin. Hoidon tavoitteena on ennaltaehkäistä uusia sairausjaksoja. (Öster, 2024.) Hoidossa käytetään ensisijaisesti mielialaa tasaavia lääkkeitä, esimerkiksi litiumia, epilepsialääkkeitä ja/tai psykoosilääkkeitä (Tarnanen, ym., 2021). Lääkkeiden lisäksi hoidossa voidaan käyttää eri terapiamuotoja, kuten kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja perheterapiaa (Lundborg, 2020). Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava henkilö voi hyötyä myös keskustelutuesta (Öster, 2024). Ainoastaan terapia tai keskustelutuki ei kuitenkaan riitä sairauden hoitoon, vaan toimiva lääkitys on aina tarpeen (Tarnanen, ym., 2021).
Arjen rutiinit ja tasapainoiset elämäntavat ovat hyvin tärkeitä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalle (Wahlström & Skogberg Wirén, 2023). Elämäntapaan liittyvistä muutoksista, esimeriksi uneen, ruokailuun ja liikuntaan liittyvistä muutoksista, on paljon hyötyä monelle. Psykoedukaatiolla, eli sairaudesta oppimisella ja sairauden ymmärtämisellä, on myös iso merkitys. (Öster, 2024.) Psykoedukaatio yhdistettynä lääkitykseen on todettu tehokkaaksi hoitomuodoksi (Rabelo, ym., 2021). Joskus oikeaan aikaan kohdistetun sairasloman avulla voidaan estää uusi sairausjakso. Myös sairaalahoito on kuitenkin joskus tarpeen. (Öster, 2024.) Sairaalahoitoa tarvitaan, jos sairastunut käyttäytyy aggressiivisesti (Sadeniemi, ym., 2013), on itsetuhoinen ja/tai psykoottinen, ei pysty huolehtimaan itsestänsä tai jos hänen toiminta- ja harkintakykynsä on kovin alentunut (Tarnanen, ym., 2021).
Omaisen rooli
Kun läheinen ihminen muuttuu, se voi tuntua omaisista hyvinkin pelottavalta ja ahdistavalta (Sadeniemi, ym., 2013). Omaiset voivat kuitenkin tukea läheistänsä eri tavoin. He voivat esimerkiksi kannustaa läheistänsä huolehtimaan lääkityksestänsä, hakeutumaan tarvittaessa hoitoon ja ylläpitämään tärkeitä arkisia rutiineja. Läheisen ihmisen sairaudesta oppiminen auttaa omaista ymmärtämään sairautta ja hyväksymään sen. Oireettoman jakson aikana omaisten ja läheisen kannattaa yhdessä laatia säännöt sille varalle, että läheisen harkintakyky pettää tai hän on vaaraksi itsellensä tai muille uuden sairausjakson aikana. (Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry.)
Voi tehdä niin sanotun kriisisuunnitelman. Siihen voi kirjata myös, mitä tulee tehdä uuden sairausjakson varhaiden oireiden ilmestyessä. Voidaan esimerkiksi sopia, että omaisella on oikeus päättää, milloin hänen läheisensä on hakeuduttava hoitoon. Kriisisuunnitelma toimii tärkeänä muistutuksena yhdessä sovituista asioista, jos läheinen sairastuu uudelleen ja menettää sairaudentuntonsa. (Öster, 2024.) Kun kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava henkilö ja hänen omaisensa ovat tietoisia siitä, miten henkilön sairaus ilmenee, he voivat huomioida varhaiset oireet ja mahdollisesti ennaltaehkäistä uuden sairausjakson kehittymisen (Sadeniemi, ym., 2013).
Toivoa on
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön optimaalinen hoito voi monessa tapauksessa lievittää sairauden oirehdintaa hyvinkin paljon. Jotkut sairastuneet elävät jopa koko loppuelämänsä ilman uusia sairausjaksoja. Hyvän elämän eläminen kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa on siis mahdollista, vaikka siihen pääseminen voikin viedä aikaa ja olla haastavaa. (Wahlström & Skogberg Wirén, 2023.)
//FinFamin vapaaehtoinen
Lähteet:
Abrams, Z. (2022). Diagnosing and treating bipolar spectrum disorder. Monitor on Psychology, 53:1, 36. Diagnosing and treating bipolar spectrum disorders (apa.org)
Lundborg, E. (2020). Bipolär sjukdom. Doktor.se. Bipolär sjukdom – orsak, symtom och behandling – Doktor.se.
Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Kaksisuuntainen-mielialahäiriö_FinFami.pdf (finfamipirkanmaa.fi)
O’Connell, K. S. & Coombes, B. J. (2021). Genetic contributions to bipolar disorder: current status and future directions. Psychological Medicine, 51, 2156–2167.
Robelo, J. L., Cruz, B. F., Ferreira, J. D. R., Viana, B. M. & Barbosa, I. G. (2021). Psychoeducation in bipolar disorder: A systematic review. World Journal of Psychiatry, 11(12), 1407-1424.
Sadeniemi, M., Aer, J., Jänkälä, K., Sorvaniemi, M. & Stenberg, J-H. (2013). Kaksisuuntainen mielialahäiriö. (1. painos.). Duodecim.
Tarnanen, K., Suominen, K., Lähteenmäki, S., Laukkala, T. & Finska Läkaresällskapet (2021). Bipolär sjukdom – en sinnets bergochdalbana. Duodecim Terveyskirjasto. Bipolär sjukdom – en sinnets bergochdalbana – Terveyskirjasto.
Tondo, L., Miolo, A., Pinna, M., Contu, M. & Baldessarini, R. J. (2022). Differences between bipolar disorder types 1 and 2 support the DSM two-syndrome concept. International Journal of Bipolar Disorders, 10:21.
Wahlström, H. & Skogberg Wirén, K. (2023). Upp och ner. En överlevnadshandbok för bipolär sjukdom. Bonnier fakta.
Öster, K. (2024). Bipolär sjukdom. 1177.se. Bipolär sjukdom – 1177.