Kuka oikeastaan auttaa auttajaa? Ja kuka on se auttaja, joka tarvitsee apua?
Aloitetaan alusta. Tässä tekstissä auttajalla tarkoitetaan kaikkia niitä, jotka ovat psyykkisesti oireilevan tai mielenterveyden häiriötä sairastavan henkilön läheisiä. Heitä on nykyään paljon.
Tarkkaa lukumäärää on mahdotonta sanoa, mutta laaja rekisteritutkimus osoittaa, että jopa 77 prosenttia naisista ja 70 prosenttia miehistä Suomessa saa elämänsä aikana jonkin psykiatrisen diagnoosin. Toisin sanoen enemmistö ihmisistä tulee jossain vaiheessa elämäänsä olemaan psyykkisesti oireilevan henkilön läheinen.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki läheiset kokisivat tilanteen samalla tavalla tai että se vaikuttaisi kaikkiin yhtä paljon. Läheiset ovat kuitenkin usein tilanteessa, jossa suuri osa heidän elämästään nivoutuu sairastuneen ympärille. Sairastuminen vaikuttaa heidän arkeensa, ajatuksiinsa ja hyvinvointiinsa.
Pohdittavaa
Kun ihminen sairastuu mielenterveyden häiriöön tai kohtaa muita mielenterveyden haasteita, vaikutukset eivät kosketa vain häntä itseään. Läheisenä oleminen voi näyttää ja tuntua hyvin erilaiselta eri ihmisille. Kukaan muu ei voi määritellä, mitä tai miten sinä tilanteesi koet.
Moni läheinen kuitenkin tunnistaa tunteen siitä, että jokin osa elämästä alkaa vähitellen ottaa liikaa tilaa. Tilanne voi tuntua pysyvältä todellisuudelta, joka ei koskaan muutu. Voi tuntua siltä, että menettää hallinnan siihen, mitä itse haluaa tai tuntee. Omalle ajalle ei tunnu jäävän tilaa.
Huomio siirtyy helposti toiseen
On luonnollista, että huomio kohdistuu ensisijaisesti siihen ihmiseen, joka voi huonosti. Siksi kysymys ”Mitä sinulle kuuluu?” saattaa joskus tuntua jopa oudolta. Ihmisen hyvinvoinnin kannalta on kuitenkin tärkeää pysähtyä omien tunteiden äärelle ja kuunnella omaa kehoa. Kyky huolehtia itsestä auttaa myös jaksamaan muiden tukemisessa. Psyykkisesti oireileva läheinen ei voi paremmin sillä, että sinä itse voit huonommin.
On täysin sallittua kokea surua, huolta, väsymystä tai epätoivoa. Samalla sinulla on oikeus voida hyvin ja pitää huolta omasta hyvinvoinnistasi.
Saatavilla oleva apu
”Moni ongelma ratkeaisi, jos jokainen löytäisi ihmisen, jolle voisi kertoa oman tarinansa ilman pelkoa hylkäämisestä tai vähättelystä.”
Monilla läheisillä on tarve tulla kuulluksi ja kohdatuksi omana itsenään. He tarvitsevat kokemuksen siitä, että heidän tilanteensa ja tunteensa otetaan vakavasti. Ammattilaisten tarjoama ymmärrys ja arvostava kohtaaminen ovat usein ratkaisevia tekijöitä siinä, että läheiset jaksavat tukea omaa läheistään.
Vertaistuki on arvokas tuen lähde
Vertaistuella tarkoitetaan kohtaamisia, kokemusten jakamista ja tukea ihmisten välillä, joilla on samankaltaisia elämänkokemuksia. Vertaistukea voi saada sekä verkossa että kasvokkain. Internet on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia sekä auttamistyöhön että vertaistukeen. Keskustelufoorumien ja verkkoyhteisöjen avulla on mahdollista saada ymmärrystä, myötätuntoa ja yhteisöllisyyden kokemuksia, vaikka ihmisiä ei tavattaisi kasvotusten. Vertaistukiryhmistä saa usein voimaa ja toivoa. Niiden lähtökohtana on ajatus siitä, että samankaltaisia kokemuksia läpikäynyt ihminen ymmärtää toisen tilannetta erityisellä tavalla.
Kun ihmiset kokoontuvat jakamaan kokemuksiaan, tunteet normalisoituvat. Pelkkä tieto siitä, ettei ole yksin tunteidensa kanssa, voi tuoda turvaa. Vertaistuki auttaa tarkastelemaan tilanteita uusista näkökulmista, kun muut kertovat omista kokemuksistaan, selviytymiskeinoistaan ja siitä, mikä on heitä auttanut. Vertaistuessa voi sekä saada että antaa tukea.
FinFami
FinFami Pohjanmaan nuorisotoiminta tarjoaa tukea lapsille ja nuorille, joilla on psyykkisesti oireileva läheinen. Tukea on saatavilla muun muassa: yksilöllisten tukikeskustelujen kautta, yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa ja digitaalisessa nuorisotyössä. Tukea tarjotaan myös Snapchatissa, Instagramissa ja Discordissa nimellä Huolenkantajat.
Camilla, sosionomiopiskelija
Lähteet
FinFami. (n.d.). Huolenkantajat. https://finfami.fi/huolenkantajat/
Hannukkala, M., Heiskanen, T., Karila-Hietala, R., Stengård, E. & Wahlbeck, K. (toim.). (2014). Elämäntaitoja mielenterveyteen: Mielenterveyden ensiapu 1. Suomen Mielenterveysseura.
Nelson, M. (2024). Vem hjälper den som hjälper? Att vara anhörig till någon med psykisk ohälsa. Bonnier Fakta.
Söderlund, A. (26.6.2025). Fyra av fem finländare får diagnos om psykisk störning under sitt liv. Svenska Yle. https://yle.fi/a/7-10080320