Tieto mielenterveydestä ja mielenterveyden ongelmista on lisääntynyt viime vuosina, mutta mielenterveysongelmiin liittyy edelleen stigmaa ja monia ennakkoluuloja. Se, että jokin asia on stigmatisoitua, tarkoittaa, että on yleisesti negatiivinen käsitys henkilöistä tai ryhmistä, jotka jollakin tavalla nähdään poikkeavan normista, eli nähdään erilaisena. Normi on kirjoittamaton sääntö tai käsitys siitä, millainen ”pitäisi” olla tai mitkä keskustelunaiheet katsotaan sopiviksi. Esimerkkejä mielenterveyden normeista ovat odotukset siitä, että kaikki voivat hyvin ja että mielenterveysongelmat ovat jotain, mistä ei mieluummin puhuta. Yhdessä voimme työskennellä sallivampien normien luomiseksi (Folkhälsomyndigheten, 2022; 2023; 2024); esimerkiksi osoittamalla, että on ihan hyväksyttävää puhua mielenterveysongelmista ja hakea apua silloin kun sitä tarvitsee. Yhdessä voimme luoda enemmän tilaa tällaisille keskusteluille. Pitäisi tuntua turvalliselta kertoa, miten voi ja mitä käy läpi. Omasta tilanteesta kertominen ja siitä puhuminen voi olla ensimmäinen askel kohti parempaa oloa.
Mielenterveysongelmiin liittyvä stigma voi ilmetä henkilöillä, jotka itse elävät kyseisten ongelmien kanssa, ja se esiintyy myös laajemmin yhteiskunnassa. Kun elää mielenterveysongelmien kanssa, ei ole epätavallista tuntea häpeää. Ei ole epätavallista, että omaksuu eli sisäistää asenteita ja käsityksiä, jotka liittyvät mielenterveysongelmiin. Itse aiheutettu stigma voi johtaa siihen, ettei uskalla hakea apua, kun voi huonosti, koska pelkää, mitä muut ajattelevat tai ettei häntä otettaisi vakavasti. Saattaa ajatella, että ongelmat pitäisi pystyä käsittelemään itse, tai saattaa pelätä, ettei tule otetuksi vakavasti (Folkhälsomyndigheten, 2023; 2024; 2025; Mielenterveystalo, u.å.).
On raportoitu, että noin viidennes niistä, jotka ovat joskus kokeneet tarvetta hakea hoitoa mielenterveysongelmiin, ovat jättäneet sen tekemättä häpeän tunteen ja stigmatisoinnin pelon takia. Häpeän ja alemmuuden tunteet ovat melko yleisiä, kun voi huonosti. Taustalla on usein pelko, että läheiset halveksisivat tai reagoisivat negatiivisesti, jos henkilö hakisi hoitoa. Lisäksi voi olla ajatuksia siitä, että hoitoon hakeutuminen saisi tuntemaan olonsa huonoksi tai epäonnistuneeksi (Folkhälsoguiden, 2023). Tällaiset ajatukset ja tunteet juontavat juurensa stigmasta, joka on olemassa.
Mielenterveysongelmiin liittyvän stigman syitä ovat muun muassa puutteelliset tiedot, mikä pitkällä aikavälillä voi johtaa negatiivisiin asenteisiin ja virheellisiin käsityksiin ilmiöstä. On tilanteita, joissa mielenterveysongelmien kanssa elävät ihmiset kohtaavat virheellisiä käsityksiä. Kun ihmisillä on ennakkoluuloja jostakin tai he tuntevat epävarmuutta, se voi vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä sekä siihen, miten he näkevät asiat ja suhtautuvat niihin. Siksi on tärkeää, että työskentelemme yhdessä muuttaaksemme mielenterveysongelmia koskevaa käsitystä, vähentääksemme stigmaa ja osoittaaksemme, ettei ole mitään, mitä pitäisi hävetä tai pelätä. Tarvitsemme enemmän avoimuutta ja ymmärrystä, jotta ihmiset uskaltaisivat vielä enemmän puhua siitä, miten he voivat, ja hakea apua ja tukea silloin, kun he sitä tarvitsevat (Folkhälsomyndigheten, 2023; 2024; 2025; Mielenterveystalo, u.å.).
Ennakkoluulot voivat pohjautua pelkoon jotakin sellaista kohtaan, joka tuntuu pelottavalta tai erilaiselta. Puhuminen mielenterveydestä voi tuntua pelottavalta, esimerkiksi jos siitä tulee mieleen omia kokemuksia, joita ei ole valmis jakamaan. Se, että jotkut etääntyvät tällaisesta keskustelunaiheesta, voi myös johtua pelosta sanoa tai tehdä jotain väärin ja pahentaa tilannetta huonosti voivan ihmisen kannalta. Tämä voi kuitenkin johtaa niin sanottuun hiljaisuuskulttuuriin, eli siihen, että asioista, joista voisi puhumalla ja avoimuudella saada paremmin apua, jäävät varjoon (Folkhälsomyndigheten, 2024). Voidaan sanoa, että syntyy eräänlainen väärinkäsitys – huonosti voiva henkilö tuntee olonsa yksinäiseksi ja alkaa ehkä ajatella, että hänen pitäisi pärjätä yksin, kun taas ulkopuoliset ajattelevat tekevänsä oikein ja parhaan kykynsä mukaan olemalla hiljaa. Ulkopuolisena voi pelätä herättävänsä karhun, joka nukkuu, niin sanotusti. Ongelma on, että karhu (tässä tapauksessa mielenterveysongelmien symboli) on jo olemassa ja jo hereillä.
Opettelemalla lisää mielenterveydestä ja -ongelmista, siitä mikä vaikuttaa ja mitä voi tehdä voidakseen paremmin, voi lisätä ymmärrystä niin omasta kuin muidenkin hyvinvoinnista ja tilanteesta. Rohkeudella haastaa ja kyseenalaistaa negatiivisia asenteita, käsityksiä ja ennakkoluuloja, voimme yhdessä muuttaa mielenterveysongelmiin liittyvää näkemystä ja auttaa ihmisiä tuntemaan vähemmän häpeää. Me kaikki tulemme kokemaan sekä parempia että vähän huonompia jaksoja elämässämme; se on osa ihmisyyttä. Monet löytävät lohtua ajatuksesta, etteivät ole yksin tunteidensa kanssa. Muista, että tunteita ei pidä hävetä (Folkhälsomyndigheten, 2024; 2025).
Minulla on itselläni kokemuksia erilaisista mielenterveysongelmista. Minulla on ollut syömishäiriö, josta olen parantunut. Olen ollut masentunut ja parantunut masennuksesta. Ja elän ahdistuksen kanssa. Ahdistukseni on helpottunut sen myötä, että olen oppinut, kuinka voin yrittää hallita sitä, ja sen myötä, että olen alkanut luoda itselleni rutiineja, jotka olen todennut olevan juuri minulle hyväksi. Mutta se on silti olemassa; joissakin päivissä voimakkaampana ja toisissa hieman heikompana. Joskus sen kanssa eläminen voi tuntua erittäin vaikealta ja häpeälliseltä puhua. Mutta se tuntuu aina paremmalta sen jälkeen, kun olen uskaltanut jakaa ajatukseni jonkun kanssa, johon luotan. Ahdistus pienenee hieman silloin. Se ei ole enää yhtä paljon sisälläni, koska olen päästänyt sen ulos. Uskalla sinäkin. Minä uskon sinuun.
/Julia Back, opiskelija
Lähteet
Folkhälsoguiden. (24 maj 2023). Stigma hindrar en av fem från att söka vård för psykisk ohälsa. https://www.folkhalsoguiden.se/nyheter/stigma-hindrar-en-av-fem-fran-att-soka-vard-for-psykisk-ohalsa/
Folkhälsomyndigheten. (28 februari 2025). Stigmatisering vid psykisk ohälsa. https://www.folkhalsomyndigheten.se/livsvillkor-levnadsvanor/psykisk-halsa-och-suicidprevention/att-minska-stigma/
Folkhälsomyndigheten. (17 januari 2024). Negativa attityder och stigmatisering. Din psykiska hälsa. https://dinpsykiskahalsa.se/artiklar/vad-paverkar-var-psykiska-halsa/negativa-attityder-och-stigmatisering/
Folkhälsomyndigheten. (19 december 2023). Om stigmatiseringen av personer med psykisk ohälsa. https://www.folkhalsomyndigheten.se/livsvillkor-levnadsvanor/psykisk-halsa-och-suicidprevention/att-minska-stigma/om-stigmatiseringen-av-personer-med-psykisk-ohalsa/
Folkhälsomyndigheten. (5 januari 2022). Hur normer kan påverka vår psykiska hälsa. Din psykiska hälsa. https://dinpsykiskahalsa.se/artiklar/vad-paverkar-var-psykiska-halsa/normer-och-forvantningar/
Mielenterveystalo. (u.å.). Tvekar du att söka hjälp? Mielenterveystalo.fi. https://www.mielenterveystalo.fi/sv/tvekar-du-att-soka-hjalp