Saanko kokea turhautumista tai syyllisyyttä, kun läheinen on sairastunut? – Pohdintaa psyykkisesti sairastuneen omaisen itsemyötätunnosta ja rajojen asettamisesta.
Onko vanhempasi, sisaruksesi, puolisosi, lapsesi tai ystäväsi sairastunut psyykkisesti tai kärsiikö hän riippuvuudesta? Tuntuuko sinusta siltä, etteivät omat voimat riitä enää hänen tukemiseensa?
Sairastuneen läheinen saattaa esimerkiksi tehdä paljon asioita sairastuneen puolesta tai käyttää henkisiä voimavarojaan sairastuneen tukemiseksi (Terveyskylä, 2024b). Nämä voivat edistää sairastuneen tilannetta ja etenkin sairauden alkuvaiheessa on tärkeää, että sairastunut saisi tukea läheisiltään eikä jäisi yksin sairautensa kanssa. Toisaalta läheinen ei ehkä tiedä, miten voisi antaa tukea sairastuneelle läheiselleen (Mielenterveystalo, i.a.-b). Sairastuneen läheinen saattaa silloin käyttäytyä kieltämällä sairauden kokonaan, tai syyttämällä sairastunutta läheistään tai itseään sairauden puhkeamisesta.
’’Hyväksymällä sen, mitä ei nyt voi tehdä tai saavuttaa, voi oppia näkemään, mitä voi tehdä ja miksi voi tulla.’’ (Terveyskylä, 2024b)
Yhtä voi auttaa se, että etsii luotettavaa tietoa läheisen sairaudesta (Terveyskylä, 2024a). Tämä voi hyödyttää sairastuneen läheistä hyväksymään sairauden ja sen tuomat muutokset perheen tai ystäväpiirin arjessa. Toista puolestaan voi auttaa se, että kuuntelee sairastunutta läheistään ja pyrkii ymmärtämään miltä hänestä tuntuu. Hyväksymällä sairauden ja lähipiirin uuden tilanteen voi edistää sekä sairastuneen hyvinvointia, että omaansa (Terveyskylä, 2024b).
Kaikki tunteet ovat sallittuja
Itsemyötätunnon harjoittaminen auttaa sairastuneen läheistä jaksamaan sekä ymmärtämään uutta tilannetta (Omaishoitajaliitto, i.a.). Voit harjoitella itsemyötätuntoa esimerkiksi seuraavilla Omaishoitajaliiton (i.a.) listaamilla vinkeillä:
- Puhu itsellesi yhtä kannustavasti ja lempeästi, kuin puhuisit parhaalle ystävällesi.
- Pysähdy joka päivä ja kysy mitä tarvitset ja haluat juuri tänään.
- Kaikki tunteet kuuluvat elämään, saat tuntea kuten tunnet.
- Laske rimaasi ja opettele menemään sieltä, missä aita on matalin.
- Tee joka päivä jotain itsellesi mieluista ja hyvää oloa tuottavaa.
- Olet tehnyt parhaasi ja se riittää.
- Hyväksy asiat, joille et voi juuri nyt tehdä mitään.
- Pyydä apua, kun sitä tarvitset.
- Olet arvokas sellaisena kuin olet, tekemättä mitään.
Itsemyötätunto auttaa hyväksymään asioita sellaisina, kuin ne ovat (Omaishoitajaliitto, i.a.). Olennaista hyväksymisessä on sen ymmärtäminen, että on asioita, joihin voi vaikuttaa; asioita, joihin voi vaikuttaa jonkin verran sekä asioita, joihin ei voi vaikuttaa ollenkaan. Tällaisia tilanteita, joihin sairastuneen läheinen ei voi vaikuttaa, saattaa esimerkiksi tulla eteen riippuvuutta sairastavan henkilön läheisille. Jos sairastunut henkilö ei halua ottaa apua vastaan läheisten huolesta ja auttamisyrityksistä huolimatta, voi läheiselle olla parasta antaa sairastuneelle aikaa ja tilaa (Mielenterveystalo, i.a.-a). Tässä tilanteessa se, mihin läheinen voi siis vaikuttaa, on hänen oma reaktionsa läheisensä avun vastaanottamiseen. Sairastuneen läheinen ei kuitenkaan voi vaikuttaa siihen, ottaako hänen sairastunut läheisensä apua vastaan.
Rajat ovat rakkautta
Itsemyötätuntoon ja hyväksymiseen liittyy olennaisesti omien rajojen asettaminen (Mielenterveystalo, i.a.-a). Jos sinusta tuntuu siltä, ettet jaksa tänään keskittyä sairastuneen läheisesi tukemiseen, sinulla on kaikki oikeus sanoittaa se läheisellesi. Rajojen asettamisella osoitat itsellesi rakkautta ja myötätuntoa tilanteessa, jossa omat voimavarasi ovat vähissä. Pystyt antamaan sairastuneelle läheiselle tukea parhaiten silloin, kun omat voimavarasi ja jaksamisesi ovat kunnossa.
Rajojen asettamisessa ja niiden harjoittelussa on hyvä muistaa seuraavat asiat (Naistenkartano, i.a.):
- Käytä puheessasi minä-muotoa
- Ole jämäkkä, mutta lempeä
- Pidä katsekontakti ja puhu suoraan toiselle
- Kuuntele toista
- Oman tunteen ja käsityksen asioista voi ilmaista syyttämättä toista
- Huumoriakin voi käyttää, jos sen kokee helpottavan
Jos esimerkiksi sairastunut läheisesi soittaa tai laittaa sinulle viestiä murheistaan ja huolistaan, voit sanoittaa hänelle, että olet väsynyt tai kiireinen juuri nyt ja palaat asiaan myöhemmin uudelleen. Silloin myös läheisesi ymmärtää, että palaat asiaan, kun sinulla on paremmin aikaa ja jaksamista. Aina ei tietenkään ole mahdollista siirtää keskustelua myöhemmälle, jos sairastunut läheinen on kriisissä juuri sillä hetkellä. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei läheinen voi olla sairastuneen läheisen tavoitettavissa koko aikaa.
Lotta Koski, harjoittelija
Lähteet:
Terveyskylä.fi. (1.3.2024a). Mikä on kriisireaktio? (Haettu 1.11.2024) https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/laheiselle/tukea-laheiselle/muuttunut-elamantilanne/mika-on-kriisireaktio
Terveyskylä.fi. (1.3.2024b). Miten sopeutuminen muuttuneeseen tilanteeseen tapahtuu? (Haettu 1.11.2024) https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/laheiselle/tukea-laheiselle/muuttunut-elamantilanne/miten-sopeutuminen-muuttuneeseen-tilanteeseen-tapahtuu
Mielenterveystalo. (i.a.-a) Lupa omaan elämään. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/nuoren-huumeiden-kayton-omahoito-ohjelma-laheiselle/lupa-omaan-elamaan
Mielenterveystalo.fi. (i.a.-b) Miten voin sopeutua läheiseni psyykkiseen sairauteen? https://www.mielenterveystalo.fi/fi/mielenterveys-ja-toimintakyky/miten-voin-sopeutua-laheiseni-psyykkiseen-sairauteen
Omaishoitajaliitto. (i.a.). Itsemyötätunto. https://omaishoitajat.fi/hyvinvointi/elamaa-muutoksen-keskella/itsemyotatunto/
Naistenkartano. (i.a.). Omat rajat ja lähisuhteet. https://www.naistenkartano.com/omat-rajat-ja-lahisuhteet/
Kuva 1. Pixabay