Ohimenevät ahdistuksen tunteet ovat osa elämää, ja nuorella näitä tunteita voi helpottaa keskusteleminen omien vanhempien kanssa. Tilanne on kuitenkin vaikea, jos perheessä on paljon huolia esimerkiksi vanhemman tai sisaruksen sairastumisen takia. Silloin nuorenomaisen omat murheet saattavat tuntua liian pieniltä, että niitä viitsisi jakaa jo valmiiksi kuormittuneiden perheenjäsenten kanssa. On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei mikään huoli ole liian pieni, etteikö sitä kannattaisi jakaa jonkun luotettavan ihmisen kanssa.
Sain mahdollisuuden haastatella henkilöä, jolla sosiaaliset tilanteet aiheuttavat ahdistusta. Keskustelimme hänen kanssaan asioista, jotka ovat lievittäneet hänen ahdistustansa, ja ensimmäisenä haastateltava mainitsi liikunnan. On tärkeää lähteä välillä pois kotoa, koska ulkoilma ja liikkuminen vaikuttavat positiivisesti mielialaan. Haastateltava nauroi, että tämä neuvo saattaa monista tuntua ärsyttävältä, mutta se pitää silti paikkansa.
Puhuimme myös paljon itsevarmuuden kehittämisestä sekä itsensä hyväksymisestä. Haastateltava kertoi minulle esimerkin, jossa hän oli ollut ulkona kävelyllä, kun yllättäen mieleen oli alkanut tulemaan ajatuksia kuten: ”Näytän varmaan oudolta”, ja muita vastaavia itseä arvostelevia ajatuksia. Tällaisena hetkenä on tärkeää vastustaa ajatuksiaan ja sanoa itselleen: ”Enkä näytä!”. Samoin jos nuorelle omaiselle tulee mieleen itseä syyllistäviä ajatuksia läheisen sairastumisesta, niitä ei pidä uskoa. Yleisesti haastateltava korosti paljon sitä, kuinka tärkeää on yrittää pitää omat ajatukset myönteisinä ja armollisina itseä kohtaan.
Haastateltava kertoi myös itsensä maadoittamisesta, jota hän oli oppinut lyhytterapiassa. Jos ahdistavat ajatukset alkavat valtaamaan mielen, silloin on hyvä hetkeksi pysähtyä ja vain havainnoida ympäristöään. Sitten tarkastelun voi siirtää ympäristöstä omaan itseen, miltä minusta tuntuu nyt ja millaisia reaktioita tämä tunne saa minussa aikaan. Haastateltava oli kokenut saaneensa paljon apua lyhytterapiasta. Ammattilaiselle puhuminen oli auttanut häntä tunnistamaan itselle vahingollisia ajatusmalleja sekä löytämään keinoja muuttaa niitä itsensä hyväksyvään suuntaan.
Kysyessäni millaisia neuvoja haastateltava haluaisi antaa nuorille, jotka tuntevat ahdistusta, hän painotti, ettei kenenkään pitäisi jäädä yksin ahdistavien ajatustensa kanssa. Jos nuorella on lähipiirissä joku, kenelle tuntuu turvalliselta puhua, niin silloin myös kannattaa puhua. Ja jos lähipiiristä ei löydy sellaista henkilöä, niin puhumaan kannattaa mennä esimerkiksi koulukuraattorille. Ahdistusta tai avun pyytämistä ei pidä hävetä.
Rutiineista tulisi pyrkiä pitämään kiinni ja etenkin itselle mieluisat harrastukset kannattaa säilyttää arjessa. On myös tärkeää muistaa, ettei kaikki omat ajatukset pidä paikkaansa, vaan ne voivat liittyä itsensä syyllistämiseen. Itseään ei saisi soimata siitä, jos kaikki ei aina mene niin kuin oli suunnitellut, sillä epäonnistumisetkin kuuluvat elämään. Meillä kaikilla on parempia ja välillä huonompia päiviä, ei siis pidä olla liian ankara itselleen.
Ahdistuneisuuden syntymistä ja voimistumista ehkäisevät stressinhallinta, erilaiset rentoutumisharjoitukset, säännöllinen unirytmi, liikunta sekä alkoholin ja kofeiinipitoisten juomien liikakäytön välttäminen (Terveyskirjasto, 2022). Jos tunnet itsesi väsyneeksi tai uupuneeksi ja huolehtiminen alkaa vaikuttaa omaan elämääsi voimakkaasti, voi olla aiheellista hakea apua ja tukea. Omista tunteistasi voit käydä keskustelemassa esimerkiksi kouluterveydenhoitajan, kuraattorin tai jonkun muun turvallisen aikuisen kanssa. Mielenterveystalon verkkosivuilta löytyy Ahdistuneisuuskysely, jolla voit arvioida ahdistusoireitasi. Sivustolta löytyy myös ohjeita ahdistuksen omahoitoon.
Nuorille omaisille tukea tarjoaa FinFamin nuorten toiminta, josta on mahdollista saada omaisneuvontaa ja tukea sosiaalisenmedian kautta, toimistolta tai puhelimitse. Voit myös osallistua vertaistukiryhmään. FinFami Pohjanmaan verkkosivuilta löytyvät kaikki kanavat, joiden kautta pääset keskustelemaan tilanteestasi työntekijöiden kanssa. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.finfamipohjanmaa.fi/tietoa-nuorille/
Anonyymi
Lähteet:
Mielenterveystalo. (n.d.). Ahdistuneisuuskysely (GAD-7). https://www.mielenterveystalo.fi/fi/oirekyselyt/ahdistuneisuuskysely-gad-7
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. (2023, 5. joulukuuta). Nuorten ahdistus ja ahdistuneisuushäiriöt. https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyshairiot/nuorten-mielenterveyshairiot/nuorten-ahdistus-ja-ahdistuneisuushairiot
Terveyskirjasto. (2022, 17. lokakuuta). Lasten ja nuorten ahdistuneisuus ja pelkotilat. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00369/lasten-ja-nuorten-ahdistuneisuus-ja-pelkotilat