DISSOSIAATIO
oireet, syyt ja hoitomuodot
Tämä teksti kertoo dissosiaatiosta; psyykkisestä ilmiöstä, josta moni ei vielä tiedä kovinkaan paljon, ja jota moni siten ei myöskään ymmärrä. Dissosiaatio on esimerkiksi tavallinen ahdistuneisuushäiriön ja masennuksen oire. Tekstissä selvitetään, mitä dissosiaatiolla tarkoitetaan, minkäisia sen oireet ovat, mitä syitä oireiluun on ja miten dissosiaatiota yleensä hoidetaan. Lyhyesti mainitaan myös keinoja, millä voi itse vaikuttaa oireisiinsa. Dissosiaatiosta paraneminen voi olla pitkä prosessi, mutta moni oikean avun ja tuen saava parantuu.
Mitä dissosiaatiolla tarkoitetaan?
Kaikki ihmiset reagoivat eri tavalla liialliseen psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Joku saa fyysisiä oireita, joku toinen vuorostaan esimerkiksi dissosiaatiota. Dissosiaation muotoja on useita. Kaikki eivät kuitenkaan ole ihmisen toimintakykyä häiritseviä eivätkä siten myöskään ongelmallisia. Dissosiaatiota on ihan arkisetkin ilmiöt, esimerkiksi se, kun luettuaan kokonaisen sivun huomaa, ettei tiedäkään, mitä on lukenut, tai tavallinen haaveilu. Vaikeampiin dissosiaation muotoihin ja häiriöihin ihminen tarvitsee kuitenkin useimmiten jonkinmuotoista apua. American Psychological Association määrittelee dissosiaation psyykkiseksi puolustuskeinoksi, jossa ihmisen kokemat, uhkaavalta ja pelottavalta tuntuvat ajatukset ja tunteet erottuvat ihmisen mielen toisista osista. Dissosiatiivisessa tilassa ihmisen kaikista kokemuksista ei hänen tietoisuuteensa muodostukaan yhtenäistä kokonaisuutta. Keho ja mieli suojaavat ja auttavat toisin sanoen ihmistä estämällä nämä liian vaikeat kokemukset pääsemästä ihmisen mieleen ja muistiin. Dissosiaatiota kokeva ihminen voi tällä tavalla ainakin tilapäisesti paeta vaikeaa todellisuuttansa.
Dissosiatiiviset oireet
Dissosiaatio voi ilmetä monella eri tavalla. Vaikeat dissosiatiiviset oireet voi olla hyvinkin pelottavia ja epämiellyttäviä, mutta oirehdinta voi olla eriasteista. Dissosiaatiota kokevalla voi olla muistiin, identiteettiin, havainnollistamiseen (kyky kokea ja hahmottaa aisteillansa), tunteisiin, motorisiin taitoihin (liikkuminen) ja käyttäytymiseen liittyviä oireita tai häiriöitä. Tavallisia oireita ovat oman itsensä ja/tai ympäristön kokeminen epätodelliseksi. Näitä kutsutaan depersonalisaatioksi ja derealisaatioksi. Depersonalisaatiota kokevalta voi tuntua, että hän on omien tunteittensa, ajatuksiensa ja toiminnansa ulkopuolinen tarkkailija. Hänestä voi myös tuntua, että hänelle on epäselvää, kuka hän itse on ja mitä hän tietyllä hetkellä kokee. Derealisaatio on vuorostaan sitä, että ihminen kokee ympäristönsä ja toiset ihmiset epätodellisiksi ja unenomaisiksi. Ihmisestä voi silloin tuntua, että häneltä puuttuu yhteys omaan itseensä, omiin tunteisiinsa, ajatuksiinsa ja ympäristöönsä. Hänellä voi myös olla oman toiminnansa hallinnan menettämisen tunteita. Dissosiatiivisessa tilassa ihmisen ajantaju, kehonkieli ja tunnetilat voivat myös muuttua. Aistituntemuksissakin voi esiintyä vääristymiä. Voi esimerkiksi kokea, että kuulo tilapäisesti heikentyy, tai, että erilaiset esineet näyttävät pienemmiltä tai isommilta, kuin mitä ne oikeasti ovat. Dissosiaatiota kokevan voi myös olla vaikea muistaa tiettyjä tapahtumia, henkilökohtaisia yksityiskohtia tai ajanjaksoja elämästänsä.
Syitä dissosiaatioon
Dissosiaatio on monimutkainen ilmiö, jonka taustalla on useita vuorovaikutuksellisia tekijöitä. Dissosiaatio on tavallisesti reaktio traumaattiseen kokemukseen ja tavallinen oire posttraumaattisen stressihäiriön yhteydessä. Myös vaikeaan ahdistuneisuuteen liittyy hyvin usein dissosiaatiota, mutta dissosiatiivisia oireita esiintyy myös muiden psyykkisten häiriöiden yhteydessä, esimerkiksi eri fobioiden (määräkohteiset pelot), masennustilojen, ADHD:n (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö), epävakaan persoonallisuus-häiriön ja skitsofrenian yhteydessä. Dissosiatiivisia oireita voi olla myös henkilöillä, joilla on päihderiippuvuutta. Lisäksi akuutti ja voimakas stressi voi aiheuttaa dissosiaatiota. Dissosiaatio on usein reaktio, joka liittyy lamauttaviin kokemuksiin, joita ihminen ei käytännössä pysty pakenemaan.
Millä keinoin voi itse lievittää oireitansa?
Keinoista, joista on yleisesti apua erilaisten psyykkisten häiriöiden yhteydessä, on hyötyä myös dissosiaatiosta kärsiville. Terveellinen ruokavalio ja säännöllinen ruokailu, riittävä unensaanti, liikunta ja stressin välttäminen ovat hyvinvointiin positiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Oma tulkinta ja ajattelu oireista sekä tapa käsitellä niitä vaikuttaa myös paljon tilanteeseen. Dissosiaation voi nähdä kehon ja mielen keinona sanoa ”ei”, kun jostain tilanteesta tulee liian kuormittava. Tämä selitys voi auttaa dissosiaatiosta kärsivää. Niin sanottujen triggereiden, eli laukaisevien tekijöiden, tunnistamisesta ja käsittelemisestä on myös usein hyötyä. Joskus tiettyjä triggereitä voi joutua välttämään kokonaan. Oireisiin voi saada helpotusta myös käyttämällä tietoisesti eri aistejansa. Vahvat hajut, hapan maku, kylmän esineen pitäminen kädessänsä, ympäristön kuvaileminen sekä oman kehonsa tunteminen alustaa vasten ovat eri aisteja aktivoivia keinoja. Moni kokee myös saavansa apua hengitys-, rentoutus-, mindfulness- ja meditaatioharjoituksista. Kaikki nämä keinot auttavat dissosiaatiosta kärsivää palaamaan ja keskittymään nykyhetkeen. Jokaisen ihmisen on kuitenkin löydettävä itsellensä parhaiten toimivat keinot. Oireitansa voi oppia hallitsemaan itse, mutta moni tarvitsee tähän myös ammattilaisen apua.
Dissosiaation hoito
Dissosiaatioon on useita hoitomuotoja. Tavallisimpia ovat kuitenkin erilaiset lääkehoidot, kuten masennuslääkkeiden käyttö, ja psykoterapian eri muodot. Terapiassa selvitetään syyt oireiden syntyyn, kartoitetaan oireiden laukaisevia tekijöitä ja opitaan erilaisia keinoja oireiden hallintaan. Mikäli dissosiaatio on tiettyyn psyykkiseen häiriöön liittyvä oire, on tärkeä saada hoitoa tähän. Dissosiatiivisen oireilun on nimittäin tapana lievittyä tai kokonaan päättyä, kun siihen johtanut alkuperäinen häiriö on hoidettu tehokkaasti. Esimerkiksi jos dissosiaatio on posttraumaattisen stressihäiriön oire, oireet lievittyvät usein juuri posttraumaattiseen stressihäiriöön tarkoitetun hoidon yhteydessä. Joskus dissosiaatioon tarvitaan pitkääkin hoitoa, mutta moni siitä kärsivä kuitenkin paranee saatuaan oikeaa tukea ja apua oireisiinsa.
/ Nina Långskog
Lähteet (haettu 6/2024):
https://utforskasinnet.se/hur-man-kan-hantera-dissociation/
https://doktor.se/fakta-rad/psykisk-halsa/dissociation
https://dictionary.apa.org/dissociation
https://mind.se/fakta/diagnoser//trauma-dissociation-och/
https://www.verywellmind.com/dissociation-2797292
https://utforskasinnet.se/groundingtekniker-for-att-hantera-trauma/