Ahdistuneisuushäiriöt ovat kokoelma häiriöitä jotka näyttäytyvät liioiteltuna pelkona ja ahdistuksena. Myös käyttäytymishäiriöt ovat tavallisia ahdistuneisuushäiriöiden yhteydessä. Pelkoa voidaan kuvailla tunnereaktiona koettuun uhkaan, se on autonominen jännitys joka valmistelee kehon taisteluun tai pakenemiseen. Ahdistus eroaa pelosta, se on pikemmin huoli tai odotus tulevasta pelosta, joka näyttäytyy lihasjännityksenä ja arkana käytöksenä (American Psychiatric Association, 2015).
Maailman terveysjärjestö WHO (2022) on määrittelee neljä eri ahdistuneisuushäiriötä: yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko ja eroahdistus. Häiriöt eroavat toisistaan siitä, mikä on se lähde joka aiheuttaa pelkoa, ahdistusta tai välttelevää käytöstä (American Psychiatric Association, 2015).
Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö
Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö tarkoittaa, että henkilö kokee kroonista ja pitkäjänteistä huolta. Huoli voi johtua monesta eri tekijästä, esimerkiksi omasta taloudesta, terveydestä, tulevaisuudesta tai läheisen hyvinvoinnista. Ahdistus on liioiteltua ja vaikea käsitellä. Se voi myös aiheuttaa muita psykologisia ja fyysisiä oireita, kuten levottomuutta, hermostuneisuutta, väsymystä, keskittymisvaikeuksia, ärtyneisyyttä, lihasjännitystä ja univaikeuksia (Stein & Sareen, 2015).
Paniikkihäiriö
Paniikkia voidaan kuvailla jaksona jossa yhtäkkiä ilmestyy intensiivistä pelkoa. Jakso sisältää myös inhottavia tunteita kehossa, selkoajattelun vaikeuksia ja tunteita akuutista katastrofista. On tavallista kokea paniikkia joka ei palaa tai aiheuta ongelmia, mutta paniikki joka ilmestyy yllättäen ja selittämättömästi saattaa aiheuttaa edistynyttä pelkoa (Rachman & De Silva, 2010).
The American Psychiatric Association määrittelee neljä ”kriteeriä” paniikkihäiriölle. Ensimmäisenä, että henkilö kokee toistuvia paniikkijaksoja. Seuraavana on, että henkilöllä on selkeä huoli joka aiheuttaa paniikkia joka jatkuu yhden tai useamman kuukauden ajan. Lisäksi on useita aistimuksia ja tunteita joita esiintyy paniikkijakson aikana; sydämen tykytys, hengenahdistus, huimaus tai pyörtyminen, sydämen sykkeen kiihtyminen, vapina tai tärinä, tukehtumisen tunne, hikoilu, vatsavaivat tai pahoinvointi, tunne että ympäristö tai sinä itse et ole todellinen, puutuminen tai pistely, kuumuus tai vilunväreet, rintakipu tai epämukavuudentunteet, kuolemanpelko, pelko hallinnan menettämisestä ja tulemisesta hulluksi. Kolmas kriteeri liittyy näihin tunteisiin, henkilön tulee kokea ainakin neljä näistä tunteista luokitellakseen paniikkihäiriöön. Viimeiseinä the American Psychiatric Association painottaa, että paniikkihäiriö ei aiheudu huumeista tai muusta lääketieteellisestä tilasta (Rachman & De Silva, 2010).
Eroahdistus
Eroahdistus tarkoittaa kohtuutonta ja intensiivistä pelkoa siitä, että sinut erotettaisiin vanhemmastasi tai huoltajastasi. Eroahdistus on tavallisinta pienten lasten keskuudessa, mutta voi myös ilmaantua lapsuuden kaikissa vaiheissa ja myös teini-iässä. Pelko perustuu lapsen huoleen, että jotain haitallista tapahtuu hänelle tai huoltajalle erojakson aikana. Ahdistus voi pahimmillaan olla niin intensiivistä, että lapsi ei suostu menemään kouluun, eikä poistu vanhemman rinnalta edes kotona. Henkilöllä joka on kokenut eroahdistusta lapsuudessa saattaa olla vaikeuksia ihmissuhteiden kanssa aikuiselämässä, koska käsitys kahden ihmisen välisestä suhteesta on vääristynyt (Beidel & Turner, 2005).
Sosiaalisten tilanteiden pelko
Sosiaalisten tilanteiden pelko, tai sosiaalinen fobia, on DSM-5 ja ICD-10 luokituksien mukaan fobinen häiriö. Sosiaalinen ahdistuneisuus tarkoittaa pelkoa tulla arvostelluksi tai tuomituksi muilta. Henkilö on huolissaan, että toinen osapuoli sanoo jotain nöyryyttävää tai jotain, joka saa hänet tuntemaan nolostuneisuutta. Huoli voi olla niin voimakasta että henkilö joka kokee sosiaalista ahdistusta välttää kaikkia tilanteita jossa voi ilmaantua jonkinlaista vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa. Henkilö kokee intensiivistä epämukavuuden tunnetta, mikäli hän joutuu tämänkaltaiseen tilanteeseen (Stein & Stein, 2008).
Apua ahdistuneisuuteen
Westin (2023) on koonnut keinoja jotka voivat vaimentaa ahdistuneisuuden tunnetta. Ensimmäinen on ahdistuksen hyväksyminen. Kun hyväksyy ahdistuksen ja pelon tunteen, se vähentyy hiljattain itsestään. Hengityksen hallitseminen on toinen keino ahdistuksen helpottamiseen. Ahdistus saattaa aiheuttaa inhottavan paineen tunteen rinnassa, tällöin voi auttaa hengittää syvään ja rauhallisesti. Parasympaattinen hermosto joka aktivoituu hengitysharjoitusten yhteydessä, tekee sinut rauhallisemmaksi. Myös lämpö auttaa rauhallisuuden saavuttamiseen. Voit esimerkiksi mennä kuumaan suihkuun, juoda jotain lämmintä tai oleskella auringossa.
Liikunta auttaa usein helpottamaan ahdistusta koska keho alkaa tuottamaan ”voihyvin” hormoneja jotka vastustavat ahdistuneisuutta. Yleensä on myös hyödyllistä tehdä jotain, mistä pidät, harhauttaaksesi mielesi pois ahdistuksen tunteesta. Voit urheilla, lukea kirjaa, piirtää tai tehdä jotain kivaa ystävän kanssa. Rutiinit ovat myös erittäin tärkeitä ahdistuksen hallintaan, kannattaa nukkua hyvin ja syödä sekä säännöllisesti että terveellisesti saadakseen yhtenäisen arjen jolloin huolenaiheet vähenevät (Westin, 2023).
Asia joka usein tuntuu haastavalta mutta on hyväksi, on tunteiden kyseenalaistaminen ja tunnistaminen. Voit yrittää asettautua ulkopuolisen asemaan, mitä hän sanoisi tilanteesta? Voit myös yrittää ajatella mitä seuraamuksia ahdistus realistisesti voi aiheuttaa, joka usein auttaa näkemään kokonaiskuvan ja ymmärtämään että kyse on turhasta pelosta. Ahdistuksesta oppiminen ja ymmärrys siitä mitä se on, auttaa myös konkretisoimaan sen ja ymmärtämään että se on väärä hälytys joka aiheuttaa turhaa pelkoa ja huolen tunnetta (Westin, 2023).
Rebecka Hassel, opiskelija
Lähteet
- American Psychiatric Association. (2015) Anxiety Disorders: DSM-5® Selections. American Psychiatric Publishing. ProQuest Ebook Central, http://ebookcentral.proquest.com/
- Beidel, D. C., & Turner, S. M. (2005). Child Anxiety Disorders: A Guide to Research and Treatment. Taylor & Francis Group, 2005.ProQuest Ebook Central, http://ebookcentral.proquest.com/
- Rachman, S., & De Silva, P. (2010). Panic Disorder. https://ebookcentral-proquest-com.
- Stein, M. B., & Sareen, J. (2015). Generalized Anxiety Disorder. The New England Journal of Medicine.
- Stein, M. B., & Stein, D. J. (29 mars 2008). Social anxiety disorder. Lancet, 2008 (371), 1115-25. DOI: 10.1016/S0140-6736(08)60488-2.
- Westin, C. (24 januari 2023). Dämpa din ångest – 10 enkla knep. Doktor 24. https://doktor24.se/